Pyhä Henki on ymmärryksen Henki, joka avaa silmämme Jumalan suunnitelmille, rohkaisija, joka saa meidät uskaltamaan uuteen, heittäytymään uskon varaan.

Helluntai 2020 Joh. 14:15-21, Apt. 2:1-13

Espoonlahden seurakunnan 45-vuotisjuhlajumalanpalvelus

 

Tule, Pyhä Henki, tänne,
laskeudu taivaasta alas
meidän sydämissämme Kristusta kirkastamaan.

Kristityt ovat vuosisatojen ajan, monissa maissa, monissa kirkoissa pyytäneet tämän keskiaikaisen messurukouksen sanoin Pyhän Hengen läsnäoloa – läsnäoloa ja vaikutusta omassa ja koko kirkon elämässä. Alkujaan latinankielinen rukous kuvaakin Pyhää Henkeä kaikkien elämän hyvin lahjojen antajana ja herättelijänä.

Raamattu taas kuvaa Henkeä konkreettisin kuvin: Jeesuksen kastehetkellä taivaasta laskeutuva kyyhkynen, Apostolien tekojen raju tuulenpuuska, Jeesuksen oppilaiden päälle laskeutuvat tulenlieskat. Kaksi kovin erilaista kielikuvaa. Kyyhkynen on tuttu kuva-aihe monessa kirkossa. Kyyhkynen alttaritaulussa, kyyhkynen saarnastuolin yllä muistutuksena siitä, että Jumalan palvelijalle eivät omat voimat tai oma viisaus riitä. Me tarvitsemme Pyhän hengen läsnäoloa ja vaikutusta voidaksemme kirkastaa Kristusta, kohdataksemme kasvokkain Kristuksen kanssa, nähdäksemme Kristus toinen toisissamme.

Ilman Pyhän Hengen vaikutusta ei synny uskoa, ilman Pyhän Hengen vaikutusta ei ole myöskään koko kristillistä kirkkoa. Siksi helluntai, Pyhän Hengen vuodattamisen päivä, on myös kirkon syntymäpäivä. Tänään täällä Espoonlahden kirkossa juhlitaan tämän seurakunnan 45-vuotisjuhlaa. Me kiitämme yhdessä siitä palvelu- ja lähetystehtävästä, johon Jumala kutsuu kirkkoaan juuri täällä Soukan, Iivisniemen, Latokasken ja Nöykkiön alueilla.  Sekään työ ei ole mahdollista ilman Pyhän Hengen läsnäoloa ja vaikutusta.

 

Tule, köyhäin apu,
tule, lahjain antaja,
tule, sielun kirkkaus,
sinä paras lohduttaja,
sielun hyvä vieras ja suloinen lämpö.

Tämän päivän evankeliumitekstissä Jeesus puhuu rakkaudesta: rakkaudesta, joka luo yhteyttä ja synnyttää vuorovaikutusta Jumalan, Kristuksen, Pyhän Hengen – Kolmiyhteisen Jumalan – ja kristityn välille. Ilman rakkautta ei myöskään ole kristittyjen välistä yhteyttä.

Juuri ennen kuolemaansa Jeesus kehotti oppilaitaan: ”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos rakastatte toisianne” (Joh. 13:34-35) Rakkaus on siis kristillisen seurakunnan tunnusmerkki. Siellä missä kristittyjen keskinäinen rakkaus ei toteudu, Pyhä Henkikään ei pääse puhaltamaan. Usko synnyttää rakkauden, ja rakkaus on se maaperä, jossa Pyhän Hengen lahjat kukoistavat ja lisääntyvät seurakunnassa.

Pyhän hengen lahjat, apu ja lohdutus rakentavat kirkkoa ja seurakuntaa, mutta niitä ei ole tarkoitettu vain kristittyjen keskinäiseksi iloksi – vaan jaettavaksi edelleen. Rakkauden teot kertovat Hänestä, joka meidät on lähettänyt. Pyhä Henki rohkaisee, ohjaa ja auttaa, jotta me ymmärtäisimme, osaisimme ja uskaltaisimme toimia niin, että elämän runtelema saisi avun, syrjään sysätty moninaisia lahjoja, kaipaavat sielut kirkastusta, ja koko ihminen lohdutusta.

 

Töissä sinä olet lepo,
helteessä virvoitus,
murheessa lohdutus.
Sinä kaikkein pyhin kirkkaus ja valo,
täytä uskollistesi sydämet.
Ilman sinun voimaasi ei ole mitään viatonta.

Pyhä Henki on muutoksen henki: toisinaan raju muutosvoima, toisinaan hiljainen, lempeä kuljettaja, joka ohjaa ja rohkaisee meitä uuteen.  Kulunut kevät on vaatinut meitä nopeaan muutokseen, halusimme sitä tai emme. Siksi juuri tänä helluntaina on hyvä muistaa, että Pyhän Hengen läsnäolo muuttaa pelon ja huolen rohkeudeksi ja luottamukseksi. Juuri tähän kirkkoa kutsutaan nopeasti muuttuneen todellisuutemme keskellä: rohkaisijaksi, uskon ja luottamuksen herättäjäksi.

Pyhä Henki on ymmärryksen Henki, joka avaa silmämme Jumalan suunnitelmille, rohkaisija, joka saa meidät uskaltamaan uuteen, heittäytymään uskon varaan.

 

Pese se, mikä saastainen on,
kastele se, mikä kuiva on,
paranna, mikä haavoitettu on,
pehmitä, mikä kova on,
lämmitä, mikä kylmä on,
etsi kaikkia eksyneitä.

 

Viimeisellä yhteisellä aterialla Jeesus kertoi oppilailleen lähestyvästä kuolemastaan, käsillä olevasta eron hetkestä (Joh. 13:33,36). Pääsiäinen ja ylösnousemus muuttavat surun ja murheen riemulliseksi jälleennäkemiseksi, mutta vain väliaikaisesti. Juuri luetussa evankeliumitekstissä hän kuitenkin lupaa, että oppilaat eivät jää yksin, eivätkä orvoiksi, sillä Jumala lähettää heille Poikansa pyynnöstä auttajan ja puolustajan, Pyhän Hengen.

Tämän jälkeen ne, jotka uskovat Jeesukseen tulevat olemaan niitä, jotka eivät ole koskaan tavanneet häntä henkilökohtaisesti, eivät nähneet häntä tai kuulleet häntä – ainoastaan kuulleet hänestä.  Silminnäkijäkertomukset Jeesuksen elämästä ja opetuksesta kirjataan muistiin, evankeliumitekstit syntyvät, muodostuu Raamatun kirjakokoelma ja kirkon opetuksen perinne. Mutta mikään näistä – ei niiden antama todistus, jotka ovat tunteneet Jeesuksen, ei kirkon perimätieto, eivät Tunnustuskirjat eikä Raamatun sana – voi herättää kenessäkään uskoa ilman Pyhän Hengen vaikutusta. Pyhä Henki herättää meissä uskon Jumalaan ja Kristukseen, Eläväksi tekijä Luojaan ja Lunastajaan.

Siksi täällä muutosten keskellä elävässä Espoonlahden seurakunnassa on rukoiltu 45 vuoden ajan, ja rukoillaan tänäänkin Pyhän Hengen läsnäoloa. Tarvitsemme Pyhää Henkeä tavoittaaksemme uusia sukupolvia, uusia seurakunnan alueelle muuttavia ihmisiä, niin että hyvä sanoma, sanoma ylösnousseesta Kristuksesta olisi jokaiselle uskovalle ja kaipaavalle mahdollisimman ymmärrettävä, koskettaisi jokaisen ihmisen elämän todellisuutta.

Täällä Espoonlahden kirkossa on laivan pienoismalli, kirkkolaiva Alma. Vanhaa kristillistä perinnettä noudattaen joukko seurakuntalaisia lahjoitti sen seurakunnalle kirkon täyttäessä 10 vuotta. Nimi Alma on latinaa ja tarkoittaa lempeää, ravitsevaa, hoivaavaa. Aivan kuin messurukouksen Pyhä Henki! Töistä uupuneen se tuudittaa lempeästi lepoon, helteen näännyttämälle ravinnon ja virvoituksen, murheelliselle hoivan ja lohdutuksen.

Laiva on myös kirkon ja seurakunnan vertauskuva. Olkoon tämä myös Espoonlahden seurakunnan seuraavat 45 vuotta, niin kuin se on koko kristillisen kirkon tehtävä: olla lempeä, rohkaiseva, ravitseva yhteisö – Pyhän Hengen vaikutuksesta uskon, toivon ja rakkauden yhteisö.


Anna uskollisillesi, jotka sinuun turvautuvat,
pyhät lahjasi.
Anna uskon vahvistusta,
anna autuas loppu,
anna iäinen ilo.
Aamen.